Tämän merkkisestä repusta on kyse.
Kuinkahan monen koululaisen reppu on jo tässä vaiheessa kun koulua on käyty vasta pari kuukautta hajonnut? Eikö mitään tehdä enää kunnolla? Näin huonoon reppuun en ole törmännyt ja niitä on minunkin taloudessani osteltu aika liuta. Vieläkin minulla itselläni on käytössä yksi lapsen hylkäämä hyväkuntoinen reppu. Eipä ole ihme jos maailman kaatopaikat pursuavat.
Tältä repun olkain näytti aloittaessani sen korjausta.
Tämän repun tarina on ikävä. Jo toista kertaa korjaan sitä. Lapsi osti sen viime kevättalvella shoppailureissullaan kavereidensa kanssa suuremmalta paikkakunnalta ihan laukkuliikkeestä. Reppu näytti hyvältä jopa laadukkaalta (itsekin olisin saattanut sen ostaa) eikä se ollut halvimpia. Jo ennen kesälomaa olkahihna pursuili. Tietenkin kehoitin häntä viemään laukun takaisin, mutta asia jäi pitkän välimatkan takia ja kuittikin oli hukkunut.
Tässä olen jo saanut purettua hihnan. Se oli korjauksen ikävin vaihe.
Kesälomalla reppua ei juurikaan tarvittu, se mitä tarvittiin lapsi korjasi hihnaa hakaneulalla. Loman lopuilla lapsi ilmoitti tarvitsevansa uuden repun hajonneen tilalle. Minua harmitti ettei vähän käytettyä resua reppua tullut palautettua liikkeeseen eikä sitä enää tässä vaiheessa viitsinyt tehdä. Niinpä lupasin korjata sen ehkei uusikaan olisi kummempi.
Reppu korjattuna, varastoistani löytyi samansävyistä vuorikangasta josta tein uuden hihnan alaosan lisäsin siihen riittävästi väljyyttä.
Repussa on selviä suunnitellullisia virheitä. Materiaali on harvakudoksista reppukangasta joka rispaantuu herkästi ellei reunoja huolitella kunnolla, olkaimen alapuoli on liian pieni suhteessa sen sisälle laitettuun paksuhkoon pehmusteeseen. Sehän se juuri pursuilun aloittikin. Jos ensimmäisten pienten olkaimen pursuilujen ilmaannuttua olisi hoksattu korjata ne heti yksinkertaisesti kynsilakalla reppu olisi saattanut mennä edes yhden lukuvuoden ilman näin suurta korjausoperaatiota kuin nyt olen joutunut sille tekemään (vielä ehjäkönä pysynyt olkain korjailtiin kynsilakalla ja se on kestänyt tästä syystä ainakin toistaiseksi). Ennen silmäpaot sukkahousuissa korjailtiin kynsilakalla. Sääret saattoivat olla joskus kirjavina erisävyisistä kynsilakoista. Pinkkiä, punaista, kirkasta... Oikein säihkysääret tosiaan.:)
Tässä panoraamassa näette toisen korjauksen. Olkain oli katkeamispisteessä koska rispaantui vaikka se oli muka tehty huolella tuhteine kanttauksineen. Ensimmäisellä korjauskerralla en viitsinyt avata tuota olkainsaumaa koska se näytti silloin vielä tukevaltakin nyt se sitten oli tehtävä kuitenkin. Tueksi laitoin olkaimen alapuolelle kaitaleen joka ei näy oikealle puolelle.
Tämän repun korjaukseen tarvitsin kärsivällisyyttä, ratkojaa, samansävyistä kangasta, tukikaitaleen, kynsilakkaa ja ompelukonetta. Toivottavasti minun ei tarvitse enää koskaan tuhlata aikaani tällaisiin puuhiin! Eiköhän lapsikin muista vast'edes säilyttää ostostensa kuitit ja opi tarkastelemaan reppua yms. tarkemmin ennen ostopäätöstä.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti